tiistai 28. tammikuuta 2014

Huovutetut rukoushelmet

Kuten jo aiemmin kerroinkin, viikonlopun aikana tuli huovutettua useampi huopahelmi.
Minulta pyydettiin huovutettua rukoushelmikaulakorua. Koska rukoushelmiin kuuluu monen värisiä helmiä, päätin kerralla huovuttaa helmiä vähän useammat, sillä esimerkiksi mustia ja valkoisia helmiä ei voi samalla kerralla huovuttaa, jotta eri värit eivät sekoitu.
Tämän näköinen kaulakoru huovutetuista rukoushelmistä syntyi. Hiljaisuuden helmet ovat puuhelmiä, ja korun takaosassa on kirkkaita ja hopean värisiä siemenhelmiä, jotta itse rukoushelmet eivät asetu niskaan. Koru on jälleen tehty 0,35mm koruvaijeriin, ja pituutta korulle tuli noin 80cm. Myös tässä korussa on hopeoitu lukko-osa.
 
Rukoushelmillä on myös itselleni erityinen merkitys. Rukoushelmien jokaisella helmellä on oma nimensä ja tarkoituksensa. Helmien nimet löytyvät alla olevasta kuvasta. (Kuva suurenee klikkaamalla.) Lisää rukoushelmistä voi käydä lukemassa esimerkiksi osoitteesta http://www.rukoushelmet.net/ 

Rukoushelmiin sisältyy myös Isä Meidän -rukous:
Jumala-helmi: Isä meidän, joka olet taivaissa.
Minähelmi: Pyhitetty olkoon Sinun nimesi.
Kasteen helmi: Tulkoon Sinun valtakuntasi.
Autiomaan helmi: Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.
 Huolettomuuden helmi: Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Jumalan rakkauden helmi: Ja anna meille meidän syntimme anteeksi.
Rakkauden helmi: Niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Yön helmi: Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Ylösnousemuksen helmi: Sillä Sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.
 


maanantai 27. tammikuuta 2014

Huopahelmihurahdus

Nyt se on tapahtunut. Nimittäin täydellinen huopahelmikoruhurahdus. Tunnistan oireet. Tämä on nähty ennenkin erilaisten käsityöjuttujen kanssa. Ehkä ihan jokaiselle en uskaltaisi hullunleimanpelossa sanoa, että viikonloppuna tuli pyöriteltyä toista sataa huopahelmeä... ;)
 
Tietyllä tavalla tämä aihepiiri on vähän kiinnostanut aiemminkin. Sitten pikkuhiljaa tein joitakin kokeiluja. Ehkä yksi asiaa jarruttanut juttu on, että itse en ole kovin innokas korujen käyttäjä. Minulla on yleensä sellaisia "peruskoruja". Korvakorut, kaulakoru ja sormukset, joihin kaikkiin liittyy jokin tunnearvoinen juttu. Mutta näyttäviä kaulakoruja ym. pidän lähinnä vain juhlissa, ja nekin ovat kuitenkin hyvin hillittyjä. Lopulta tein itselleni töihin avainnauhan, joissa oli pieniä huopapalloja ja huopasydän. Siihen versioon "lämpenin".
 
Aikansa meni, että keksin ja ymmärsin, miten huopakoruja olisi järkevää tehdä. Mihin pujottaa ja millaisten helmien kanssa. Huopakorut pelkillä huopahelmillä eivät lopulta oikein iskeneet. Tai eivät ole iskeneet ainakaan vielä. ;) Nyt kun asia on kyllin pitkään hautunut, ja ideoita ja toteutuksia on pikkuhiljaa varovasti alkanut syntyä, tuli sitten se hurahdus. Asiaa toki eteenpäin vei myös se, että myyjäisissä minulta on kyselty huopakoruja. Sitten erilaisia ideoita kehitellessäni (joskus vähän väkisinkin yrittäen, mikä ei yleensä tuota hyvää lopputulosta) yhtäkkiä ymmärsin, että hyvänen aika, huopahelmiähän voi tehdä jos vaikka minkälaisia! Vaikka olen selannut helmikaupan nettimyyntisivuja ja hypistellyt helmihyllyjen valikoimaa, tuntuu siltä, että vasta nyt alkaa raottua se, mitä sieltä todellisuudessa löytyykään! =)
 
Mutta tämä on minulle hyvin luonteenomaista: Kun jostain innostun, se vie mukanaan. Se on tapahtunut niin huovutuksen, neulomisen, ompelun ja vaikkapa risutöiden kanssa. Kun joku juttu on "päällä", tuntuu, että mitään muuta en malta tehdäkään! Ja sitten taas jossain vaiheessa tulee uusi juttu ja myös ne "vanhat" tulevat uudelleen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että risutöitä ei tässä blogissa ole juuri näkynyt. Pari vuotta sitten taas raahasin risuja kotiin milloin tuttujen pihasta ja milloin jostakin jätekasasta. Ei haitannut, vaikka lähelle ei päässyt autolla. Säkillinen risuja ja kaksi koiraa kulkivat mukana metsäpoluilla ihan helposti. =)
 
Sitten takaisin viikonlopun huopahelmiin, ja yhteen valmistuneeseen tilaustyöhön. Ihanaa, että näitä tilauksia tulee! Se nimittäin antaa taas luvan hankkia lisää ihania materiaaleja ja heittäytyä taas ihaniin suunnittelun syövereihin! =) Hetkittäin tulee jopa stressiä lähentelevä olotila, kun ideoita ja eri väriajatuksia pyörii päässä, ja miettii, että missä ihmeen välissä ehtii ja saa kaikkia niitä toteuttaa! =) Mutta tällaista stressitilaa kyllä siedän erittäin hyvin! =)

Tämä huopahelmikaulakoru syntyi tummanharmaista huopahelmistä.
Helmet on tehty jälleen 0,35mm koruvaijeriin ja pituutta helmillä on n. 75 cm.
Huopahelmien lisäksi korusta löytyy harmaita helmiäislasihelmiä, särölasihelmiä, hopeoituja pitsihelmiä, strassirondelleja, kristalleja ja hopeanvärisiä siemenhelmiä. Nuo pitsihelmet ovat mielestäni aivan ihania, sopivat jotenkin niin hyvin huopahelmien seuraan. Nuo kristallit taas "löysin" myyjän vinkin avulla tehdessäni itselleni koruja erääseen juhlavaatteeseen sopivaksi. (Huomasinpa, että niitäkään en ole muistanut tänne blogiini laittaa...) Silloin pohdiskelin, mitä pientä helmeä laittaisin vielä sekaan, ja silloin myyjä ehdotti kristalleja. Kristallit ovat tässäkin pieniä, eivät siis mitenkään suuresti huomiota herättäviä sinänsä, "maastoutuvat" hyvin koruun, mutta antavat  koruun kaunista kimallusta.
Luonteeseeni kuuluu näiden "hurahdusten" lisäksi myös se, että haluan todella tietoa siitä, mitä olen tekemässä, niin materiaaleista, erilaisista ja kestävistä työtavoista jne... Asiat, joita "vähän kokeilen", yleensä jäävätkin vain kokeiluiksi. Ja etenkin silloin, kun teen juttuja toisille, on tiedettävä jo vähän enemmän siitä, mitä tekee ja miten. Ehkä tämä korumaailman juttu on myös siinä, että tämäkään ei ole ihan yksioikoinen juttu. Perusperiaatteet voi oppia opastuksen avulla helposti, mutta siitä eteenpäin tekotapoja ja mahdollisuuksia on vaikka kuinka! Tiedonjano siis vain tiedon lisääntyessä kasvaa. =) Saapahan siis nähdä, miten pitkälle tämä hurahdus vielä vie. ;)




torstai 23. tammikuuta 2014

Bää-ää-ääää!

Muutamana iltana korvissani on soinut eräs lastenlaulu, joka alkaa näin: Mitä lammas sanoo, mitä lammas sanoo? Se sanoo mää mää, se sanoo mää, mää... Kiitos työni, ei taida olla eläintä, josta ei joku laulu mieleen tulisi. =D Tätä kyseistä lammaslaulua tuli muutama vuosi laulettua aika ahkerasti, ja hyvässä muistissa tuntuu siis edelleen olevan. Eikä siinä mitään, laulu on hauska ja sanomakin perin hyvä! =)

Lammaslaulut taas ovat soineet päässäni sen vuoksi, että muutama ilta kului lampaita tikutellen. Sain nimittän lammastilauksen, joka sisälsi kuusi lammasta värityksellä neljä valkoista ja kaksi harmaata. Toiveena oli vielä se, että lampaat saisivat kaikki olla eri näköisiä. Onneksi näin! Kuutta samanlaista lammasta en millään olisi osannutkaan tehdä, mutta nyt oli mukavaa, kun sai luvan kanssa tehdä eri ilmeisiä ja muutenkin erilaisia lampaita villoitusta myöten.
 
Tästä kuvakollaasista löytyy koko joukko!
Jokaisesta tilaustyöstä olen aina hyvin otettu, ja toivon, että pystyn saamaan aikaan sellaisen lopputuloksen, jollaista työn tilannut myös toivoo. Aina ei ole helppoa tietää, näenkö minä valmiin työn samoin kuin työn tilaaja. Täytyy sanoa, että tästä työstä jäi itselleni oikein erityisen hyvä mieli, sillä lampaat tänään annettuani ei saajan reaktiosta jäänyt epäselväksi, oliko hän lopputulokseen tyytyväinen vai ei! =) Niin ihanaa, että asialla, joka tuottaa suurta iloa itselle, voi tuottaa iloa myös muille!
 


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Huopahelmikoruja

Viimeaikoina on taas tuntunut siltä, että projekteja olisi kesken ja suunnitteilla jos vaikka mitä, ja aikaa niiden toteuttamiseen ja tekemiseen ihan liian vähän. Olen onneksi alkanut ymmärtää, että työajastani huolimatta syynä tähän tunteeseen tosiaan taitaa olla se, että työssäkäyvälle ihmiselle tätä muuta puuhaa ehkä vaan on vähän liikaa. ;)
 
Pitkäaikaisesti suunnitteilla ja tekeillä oleviin asioihin kuuluvat edelleen huovutetut korut.
 
Korujen teko on kyllä niin oma maailmansa! Erilaisia tekniikoita ja työtapoja löytyy varmaan enemmän kuin voin kuvitellakaan. Sitten toinen juttu on se, että huopahelmien yhdistämisessä muihin helmiin on rajattomat mahdollisuudet... Viimeviikonloppuna vietin taas hyvän tovin HelmiQ:ssa. Kun olin kaiken sen valikoiman ympäröimänä, omat ideat tuntuivat lentävän tuuleen, kun mielessäni hoin, että "tota ja tota ja tota..." =D Aika korkealla kynnyksellä mainitsen blogissani eri kauppoja, mutta HelmiQ on pakko mainita sen vuoksi, että siellä käynti on niin ihanaa sekä materiaalien, mutta ennen kaikkea myös hyvän asiakaspalvelun vuoksi! Siellä saa katsella sekä aivan rauhassa (vaikka vähän pidempäänkin...), mutta myös kaikenlaista apua, neuvoja ja vinkkejä saa niin paljon kuin tarvitsee!
 
Korumateriaalivarastot ovat nyt siis taas hetkeksi kunnossa, ja villaakin on "jonkin verran" kaapissa, joten nyt vaan ideoita lentoon ja toteutukseen!
 
Tässä pari valmista korusettiä.
 
Oikein mukavalta ja rentouttavalta tuntui taas sekä huopahelmien pyörittely että varsinaisten korujen teko, hermot alkoivat kiristyä vasta kuvausvaiheessa. Kokemukseni mukaan vaikeimmin valokuvattavien käsitöiden top 10 -listan kärkitilaa pitää tällä hetkellä hallussaan juurikin huopakorut! Osa kuvista näyttää siis jokseenkin käsitellyiltä siksi, että piti laittaa kaikki osaamani asetukset peliin sekä kamerassa että kuvankäsittelyssä saadakseni oikeat värisävyt esiin. Miksi samalla kuvauskerralla, samassa valossa, voi saada toiseen kuvaan juuri oikeat värit, ja sitten toiseen saman väriseen ei millään? Onneksi kohta on kesä ja ulkovalo! =) Tai olisi ollut tänäänkin, mutta urheilumieli ei riittänyt kuvaussession järjestämiseen parinkymmenen asteen pakkasessa. ;) Ja siis ihanaa että on talvin, en valita! =)
Korut on tehty suomalaisesta lampaanvillasta huovutetuista huopahelmistä, joiden halkaisija on n.1,5cm-2cm. Lisäksi koruissa on kahta erikokoista violetinsävyistä särölasihelmeä, sekä siemenhelmiä. Myös siemenhelmet ovat violetin sävyisiä, vaikka kuvissa ei ihan oikea sävy erotu.
 
Pitkään olen pähkäillyt, mihin huopahelmikorut olisi parasta pujottaa. Testissä on ollut sekä vaijeria, narua että joustolankaa , mutta kaiken jälkeen olen mieltynyt eniten tuohon vaijeriin. Se on mielestäni sekä kauneinta ulkonäöllisesti että kätevintä tehdä. Nämä korut on tehty 0,35mm vaijeriin.
 
Kaulakorun pituus on n. 75cm. Kaulakorussa on hopeoitu lukko-osa, samoin myös rannekorussa. Rannekorun pituus on n. 23cm. Isommista helmistä valmistettu koru tarvitsee hieman enemmän pituutta kuin aivan pienistä helmistä tehty. Vaijerin taitekohdat molemmissa lukon päissä on varmistetu vaijerinsuojalla ja rannekorussa kahdella ja kaulakorussa kolmella puristehelmellä. Näillä varmistuksilla muutenkin kevyiden korujen vaijerin katkeamisen pitäisi siis olla taas erittäin epätodennäköistä. Korvakorujen pituus on n.3cm + koukku. Korvakorujen korupiikit ja koukut ovat hopeoidut.
 

maanantai 6. tammikuuta 2014

Huovutettu sydän

Minulta tilattiin huovutettu sydän, jossa olisi teksti "tervetuloa" sekä suomeksi että ranskaksi. Väritoiveena oli valkoinen teksti harmaalle sydämelle vihreillä kiemuroilla. Ja tällainen siitä sitten tuli:
Sydämen sisällä on sydämen muotoiseksi leikattu superloni, jonka päälle villa on märkähuovutettu. Tekstit ja kiemurat on tehty neulalla. Ripustuslenkki on tälläkertaa tuolla sydämen takana piilossa niin, että se ei näy päällepäin.
***
 

Niin alkaa taas jälleen arki. Tosin olin töissä kyllä jo viimeviikolla pari päivää, mutta tämä muutama vapaapäivä taas tässä välissä oli hyvä lomanjatko. Tänään tuumasin, että on aika hieman siivoilla tätä jälleen vapaapäivien aikana työpajaksi muuttunutta kotiani. Tekemisen ilo on kyllä vaan niin suurta ja ihanaa, mutta tosiasia on, että kovin montaa projektia ei voi olla kesken samalla, kun pitää töissäkin käydä. Niinpä siis taas seuraavaa lomaa odotellessa yritän tehdä yhtä-kahta asiaa kerralla, enkä esimerkiksi levittää samalle pöydälle sekä ompelu-että huovutusverstasta. ;) Saa nähdä, miten onnistuu! =)
 
Juhlat ja pyhät ovat mukavia, mutta niin on sitten omalla tavallaan myös arkeen siirtyminenkin. Ainakin itse kuljen taas sitä kohti oikein hyvillä mielin! 
 
Arjen iloa toivottelen myös teille kaikille blogini lukijoille! Onni ja ilo on lopulta myös hyvin paljon niitä pieniä päivittäisiä hetkiä, joiden ohi on vaan myös niin kovin helppo huomaamattaan kulkea!


torstai 2. tammikuuta 2014

Koristesydämiä

Tänään sain valmiiksi edellisessä tekstissä ja kuvissa  mainitut keskeneräiset koristesydämet.
 


Tällä kertaa nämä sydämet on siis kankaasta ommeltuja ja vanulla täytettyjä. Sydänten korkeus on noin 12cm. Koristeina sydämissä on joko nappi tai puuvillapitsirusetti. Ripustuslenkkinä on ohut vahattu puuvillanauha. Näitä sydämiä voi käyttää koristeena aika monenlaisissa paikoissa, aina ulko-ovesta verhoihin, ja kaikkeen siltä väliltä. =) Ainakin omasta kodistani löysin yllättäen aika montakin paikkaa, mihin pieni koristesydän voisi sopia. =)
 
Tänään oli ensimmäinen työpäivä loman jälkeen. Meinasin tähän loppuun kirjoittaa mukavaa viikonjatkoa, mutta paremmin taitaakin sopia, että mukavaa viikonloppua! =) Vähän taitaa olla vielä rytmi sekaisin, eikä sitä helpota, että viikko ikäänkuin alkaa torstaista. Mutta en todellakaan valita: aika unelman pehmeä lasku takaisin työrytmiin tämä on, kun kahden työpäivän jälkeen saa taas kolme päivää lomailla. =)