sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Huopahelmikoruja

Viimeaikoina on taas tuntunut siltä, että projekteja olisi kesken ja suunnitteilla jos vaikka mitä, ja aikaa niiden toteuttamiseen ja tekemiseen ihan liian vähän. Olen onneksi alkanut ymmärtää, että työajastani huolimatta syynä tähän tunteeseen tosiaan taitaa olla se, että työssäkäyvälle ihmiselle tätä muuta puuhaa ehkä vaan on vähän liikaa. ;)
 
Pitkäaikaisesti suunnitteilla ja tekeillä oleviin asioihin kuuluvat edelleen huovutetut korut.
 
Korujen teko on kyllä niin oma maailmansa! Erilaisia tekniikoita ja työtapoja löytyy varmaan enemmän kuin voin kuvitellakaan. Sitten toinen juttu on se, että huopahelmien yhdistämisessä muihin helmiin on rajattomat mahdollisuudet... Viimeviikonloppuna vietin taas hyvän tovin HelmiQ:ssa. Kun olin kaiken sen valikoiman ympäröimänä, omat ideat tuntuivat lentävän tuuleen, kun mielessäni hoin, että "tota ja tota ja tota..." =D Aika korkealla kynnyksellä mainitsen blogissani eri kauppoja, mutta HelmiQ on pakko mainita sen vuoksi, että siellä käynti on niin ihanaa sekä materiaalien, mutta ennen kaikkea myös hyvän asiakaspalvelun vuoksi! Siellä saa katsella sekä aivan rauhassa (vaikka vähän pidempäänkin...), mutta myös kaikenlaista apua, neuvoja ja vinkkejä saa niin paljon kuin tarvitsee!
 
Korumateriaalivarastot ovat nyt siis taas hetkeksi kunnossa, ja villaakin on "jonkin verran" kaapissa, joten nyt vaan ideoita lentoon ja toteutukseen!
 
Tässä pari valmista korusettiä.
 
Oikein mukavalta ja rentouttavalta tuntui taas sekä huopahelmien pyörittely että varsinaisten korujen teko, hermot alkoivat kiristyä vasta kuvausvaiheessa. Kokemukseni mukaan vaikeimmin valokuvattavien käsitöiden top 10 -listan kärkitilaa pitää tällä hetkellä hallussaan juurikin huopakorut! Osa kuvista näyttää siis jokseenkin käsitellyiltä siksi, että piti laittaa kaikki osaamani asetukset peliin sekä kamerassa että kuvankäsittelyssä saadakseni oikeat värisävyt esiin. Miksi samalla kuvauskerralla, samassa valossa, voi saada toiseen kuvaan juuri oikeat värit, ja sitten toiseen saman väriseen ei millään? Onneksi kohta on kesä ja ulkovalo! =) Tai olisi ollut tänäänkin, mutta urheilumieli ei riittänyt kuvaussession järjestämiseen parinkymmenen asteen pakkasessa. ;) Ja siis ihanaa että on talvin, en valita! =)
Korut on tehty suomalaisesta lampaanvillasta huovutetuista huopahelmistä, joiden halkaisija on n.1,5cm-2cm. Lisäksi koruissa on kahta erikokoista violetinsävyistä särölasihelmeä, sekä siemenhelmiä. Myös siemenhelmet ovat violetin sävyisiä, vaikka kuvissa ei ihan oikea sävy erotu.
 
Pitkään olen pähkäillyt, mihin huopahelmikorut olisi parasta pujottaa. Testissä on ollut sekä vaijeria, narua että joustolankaa , mutta kaiken jälkeen olen mieltynyt eniten tuohon vaijeriin. Se on mielestäni sekä kauneinta ulkonäöllisesti että kätevintä tehdä. Nämä korut on tehty 0,35mm vaijeriin.
 
Kaulakorun pituus on n. 75cm. Kaulakorussa on hopeoitu lukko-osa, samoin myös rannekorussa. Rannekorun pituus on n. 23cm. Isommista helmistä valmistettu koru tarvitsee hieman enemmän pituutta kuin aivan pienistä helmistä tehty. Vaijerin taitekohdat molemmissa lukon päissä on varmistetu vaijerinsuojalla ja rannekorussa kahdella ja kaulakorussa kolmella puristehelmellä. Näillä varmistuksilla muutenkin kevyiden korujen vaijerin katkeamisen pitäisi siis olla taas erittäin epätodennäköistä. Korvakorujen pituus on n.3cm + koukku. Korvakorujen korupiikit ja koukut ovat hopeoidut.
 

2 kommenttia:

  1. Upeita koruja huovuttelet siellä♥. Ihan pitäisi itsekin kaivella villat esille piiiitkästä aikaa. Mies on meillä se huovuttaja ja innostunut siitä. Itsekin olen jokusen työn tehnyt. Blogistani löytyy nuo muutamat onnettomat.

    Kiva kun innostuit haasteesta. Odottelen mielenkiinnolla mitä tulee. Ei kiirettä, aikaa on. Vaikka itsellänikin meni piparimuottikokeilut överiksi. Leivontapellille laitoin vettä ja siihen muotteja sikin sokin. Unohdin ne ulos kuistille yöksi ja aamulla oli valtava turvonnut möykky jo lähes ovella vastassa;D Irrotus ei sitten enää onnistunutkaan. Sain takoa ihan tosissaan niitä muotteja irti siitä pellistä. Naapurit varmaan katto et ihan pimahtanut kun paukutin peltiä.
    Pakkasista huolimatta ihanaa päivää sinulle.
    Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa! Olen niitä teidän tekemiä huovutuksia kyllä käynyt katsomassa monivuotisena blogisi seuraajana, eikä ne kyllä mitään onnettomia ole!!!

      Juu sellaista turvonnutta möykkyä olen minäkin katsellut tuolla parvekkeellani... Vaan kun en enää viikonloppuna ehtinytkään niille tehdä mitään, niin sinne jäivät. Kun kotoa lähtee hämärässä ja pimeällä palaa, niin aika mielenkiintoisen näköinen haastetyö voisi tulla kun sitä pimeässä kokoaisi. =D No, pakkaskelejä taitaa riittää, joten eiköhän tässä ehdi vaikka vielä toisenkin satsin jäädyttää, jos nuo ovat jo "ylijäätyneet".

      Ja onneksi me näpertelijät ollaan taidettu niihin "ihan pimahtanut" katseisiin tottua! =D Kauniita talvipäiviä myös sinulle Kaisa!

      Poista

Mukavaa, jos jätät viestin käynnistäsi! =)