maanantai 31. maaliskuuta 2014

Ompelijan vyötärölaukku ja haasteajatuksia...

Eilen, kuten usein muulloinkin ommellessani, meinaa aina välillä mennä hermot siihen, että työvälineet ovat kadoksissa. Mittanauha yleensä on kaulassa, joten se on tallessa, mutta moni muu juttu sitten ei. Pahimmat ovat ompelusakset: Ne ovat aina väärässä paikassa. Ne jäävät joko ompelukoneen viereen, silityslaudalle, lattialle kankaita leikatessa, toiselle pöydälle jne... Välillä tuntuu, että puolet ompeluajasta menee erilaisten työvälineiden hakemiseen. Neulatyyny on myös yksi tällaisista ei koskaa oikeassa paikassa olevista tavaroista. Minulla on kyllä käsivarteen kiinnitettävä neulatyyny, mutta se on niin iso, etten osaa sitä käsivarressa pitää. Usein käytän apuna esimerkiksi paidan hihaa, jossa saattaa olla kiinni toistakymmentä nuppineulaa...
 
Eilen ommellessani aloin miettiä, voisiko tähän olla jokin ratkaisu. Mielessäni alkoi pyöriä idea, jonka lopputulos on tässä:


Ulkonäöllisesti tämä ei kyllä ole kauneimmasta päästä. Kankaaksi otin kangaslaatikosta löytynyttä vahvempaa ulkoiluvaatekangasta, ja tuo vihreä kanttinauha oli se, mikä ekana löytyi ja mitä arvelin olevan riittävä määrä. Toinen vaihtoehto olisi ollut kirkas punainen. =) Ompelujälki on myös sitä, millaista se on, kun varsinainen ompelutyö on valmis, ja tekee jotain minkä pitäisi olla valmis kymmenessä minuutissa. ;) Mutta ajatus on siis se, että tämä toimisi ikäänkuin vyötärölle kiinnitettävänä "sivutaskuna", jossa on lokeronsa niin saksille, merkkauskynille, ratkojalle, liidulle jne... Eli kaikelle sille pienelle, joka yleensä jää käsistä juuri sille paikalle missä sitä viimeksi on käyttänyt. Vielä en ole tätä käytännössä testannut, mutta jos oppisin tarvikkeet tuonne taskuun sujauttamaan, säästyisin aika monilta turhilta työnkeskeytyksiltä ja tuolilta nousuilta ja venytyksiltä ja kurotuksilta. Ei silti, että pienikään taukojumppa ompelun välissä pahaa tekisi, mutta keskittyminen tarkoissa kohdissa siinä kuitenkin välillä herpaantuu. Ja tulee myös tuskastus, kun pitää etsiä vaikkapa saksia, jotka ovat sujahtaneet jonkun kankaan tai kaavapaperin alle piilosille.


Haasteessa mukana
 
Nyt on sitten tämä Bloggaajan haaste 31 saatu päätökseen! Ihan tyytyväinen olen siitä, että lähdin mukaan, ja iloinen siitä, että myös onnistuin! Maaliskuun ajan olen siis päivittänyt blogiani joka päivä. Vain kerran päivämäärällisesti tuli kaksi postausta samana päivänä, mutta sekin meni todellisuudessa niin, että aloin tehdä postausta tosi myöhään, ja kun "tietoteknisesti" asiat eivät onnistuneet, ehti se vuorokausi sitten siinä nippanappa vaihtua. Vähän oli seassa vanhempiakin juttuja, ja sitten muutama juttu käsitteli samoja töitä niiden etenemisvauhdissa. Jokainen juttu kuitenkin liittyi blogini aihepiiriin, eikä siinä mielessä täytejuttuja ollut. Ajattelinkin asian alunperin niin, että en päivitä blogia tämän haasteen takia, vaan osallistun haasteeseen jotta blogini päivittyisi useammin. =)
 
Miinuksina tässä on ollut ne jotkut päivät, kun aika ei oikeesti olisi meinannut riittää. Joko niin sanotusti aiheet eivät meinanneet valmistua suunnittelemaani tahtiin, tai sitten pari juttua kirjoitin tosi väsyneenä illalla. Ja sitten aika muiden blogeissa käynteihin on ollut paljon aiempaa rajallisempaa. Se on harmittanut välillä aika paljonkin, kun sen sijaan että olisi päässyt lueskelemaan muiden juttuja pitikin kirjoittaa omaa. =) Mutta siinä ne miinukset sitten taisivatkin ollakin.
 
Plussia taas löytyy enemmän: Vierailuja blogissani on ollut reippaasti enemmän kuin aiemminkin, ja haasteen aikana sain myös uusia lukijoita! Lisäksi löysin uusia, mielenkiintoisia blogeja! Lisäksi opin ehkä sen, että blogiin voi tehdä ihan hyviä ja aiheeseen liittyviä postauksia vähän vähemmälläkin ajankäytöllä. Aina ei tarvitse kirjoittaa pitkiä tekstipätkiä, ja yksikin kuva kyllä riittää. =) Ehkäpä siis jatkossa kynnys on matalampi ja juttuja tulee edelleenkin vähän normaalia useamminkin.
 
Kiitokset siis haasteen järjestäjälle hauskasta haasteesta!

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kauratyynyjen teko etenee...

Ihan ei ole sujunut kuin Strömsössä tämä minun kauratyynyjeni ompelu! Ostin sekä ruskeaa että violettia fleeceä, josta suunnittelin ompelevani tyynyille päälliset. Kangaskaupassa mietin, että ostanko myös violettiin sopivaa lankaa, mutta olin aivan varma, että minulta löytyy sopiva väri. Kun sitten sekä violetit että ruskeat päälliset oli leikattu ja valmiina ommeltaviksi, niin huomasin, että ei sitä sopivaa lankaa sitten ollutkaan. Monesti on nimittäin myös niin, että kun sitä lankaa ostaa, niin huomaa, että kotonahan olisi ollut sopivaa.
 
No, sitten päätin että ompelen ensin ruskeat, ruskeaa lankaakin oli vielä jäljellä edellisistä, ja poikkean sitten kangaskauppaan uudelleen. Vaan enpä päässyt muutamaa saumaa pidemmälle, kun ruskean lankarullan lankojen välistä alkoi pilkottaa valkoista... Siispä molemmat päälliset sivuun odottamaan kangaskauppareissua. Arvatkaa muuten, ostanko seuraavalla kerralla kankaita ostaessani myös ompelulangan, vaikka olisin satavarma, että sitä on kotona? ;)
 
Nyt on lankavarastot täytetty, ja ruskeat päälliset valmiina!
 
 
Mukavaa alkavaa uutta viikkoa!
 

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa?

Muutamat viimepäivät olen täällä esitellyt vähän vanhempia töitä, mutta nyt taas takaisin tähän päivään. =) Viikolla ompelin lahjaksi lorupussin ja askartelin sisälle lorukortit.



Lorupussin ompelin pilkullisesta puuvillakankaasta, ja pussin molemmille puolille applikoin valkoisesta puuvillakankaasta sydämet. Lisäksi ompelin pussin yläreunaan koristepitsiä ja pujottelin satiininauhan solmiamisnauhaksi. Mitään valmista kaavaa en piirrellyt etukäteen, vaan taittelin kangasta ihan "omasta päästä". Vähän alemmaksi olisi saanut ehkä tulla tuo nauhakuja, olisi tullut vielä vähän koristeellisempi tuosta pussin suusta.

 
Vaikeaksi meinasi mennä tämän lorupussin lorujen valinta, ihania lorupussiloruja kun on olemassa vaikka kuinka. Lorukortit tein perinteiseen tapaan liimailemalla loruun sopivia kiiltokuvia kortin toiselle puolelle, ja toiselle puolelle tulostin tekstit tietokoneelta. Lopuksi vielä laminoin kortit, jotta ne kestävät monen lukukerrat.
 
Joulukuussa pääsin työni puolesta jokseenkin ainutlaatuiseen tilaisuuteen, jossa Kirsi Kunnas lausui kirjoittamiaan lastenrunoja ja kertoi niiden taustoista. Hän puhui myös kielen kehityksestä ja kaikenlaisen virikkeellisyyden merkityksestä kielenkehityksen herkkyyskausina. Oikein hyvää muistinvirkistystä itse kullekin, ja erityisesti tietenkin meille lasten kanssa työskenteleville. Kertakaikkisen hienoa oli olla tässä tilaisuudessa mukana, ja tuttuakin tutummat runot saivat aivan uutta merkitystä kirjoittajan niitä itse lukiessa ja runojen taustoista kertoessa!

Risutöitä

Kirjoitetaanpa nyt vielä yksi juttu aiemmin tehdyistä töistä. =) Tämäkin on sikäli ihan perusteltu, että nämä risutyöt ovat yksi juttu, johon jossain vaiheessa hurahdin myös. Aivan viimeaikoina risutöiden tekemisessä on ollut pieni tauko, mutta kunhan taas saisin ihanaa ja taipuisaa risua, niin mikäpä olisi istuskella mökin pihassa sitä vääntelemässä. =) Mutta tässä siis muutama kuva tekemistäni risutöistä.

 
Nämä risulinnut on tehty Suvikummun Marjan ohjetta mukaillen.
 

 
Tämän risukorin tai -ruukun tekemiseen upposi reilu säkillinen risuja, mutta sen sisään mahtuukin sitten aika monta ruukkua kesäkukkia. Harmikseni en nyt löytänyt kuvaa ruukusta istutuksineen.

 
Risukranssien teko on myös mukavaa puuhaa! Ja mikä parasta, risukranssit ja huovutus sopii hyvin yhteen! Tässä kollaasissa joitakin tekemistäni risukransseista.
 
Tämä taisi olla Bloggaajan haaste 31:n ensimmäinen myöhässä tullut teksti, kun vuorokausi ehti juuri vaihtua. Nippanappa olisin saanut kyllä postauksen vuorokauden oikealla puolella tehtyä, mutta jostain syystä Bloggeri jumitti niin, että meinasin jo heittää hanskat tiskiin. Onneksi onnistui lopulta kuitenkin! =)
 
Mukavaa viikonloppua kaikille! 

torstai 27. maaliskuuta 2014

Mekkoja

Kuvia koneeltani selatessani löysin myös pari kuvaa lasten mekoista, joiden tekemisestä on myös kulunut hetki. Mekot on tehty Mekkotehtaan kaavoilla.

 
Tämä mekko on tehty ruskeasta pellavakankaasta, ja pääntie ja taskunsuut on huoliteltu pinkillä vinonauhalla. Myös tikkaukset on tehty pinkillä langalla. Pääntien reunassa on vielä pari nappia koristeena.
 
 
 
Tämä mekko on taas tehty ohuesta farkkukankaasta. Tällä kertaa pääntien, kädenteiden ja taskun reunoissa huolittelu on tehty valkoisella vinonauhalla. Mekon etuosassa on valkoinen applikoitu sydän ja koristenapitkin ovat valkoisia.
 
 
Tuo Mekkotehdas -kirja on kyllä sellainen teos, johon suosittelen tutustumaan! Sieltä löytyy vaikka mitä ihanaa, ja näitä lasten mekkoja surauttelee aikas nopeaa tahtia! =)

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Tilda-lammas

Nyt taas yksi työ osastosta kuva-arkisto, blogissa vielä esittelemättömät työt. Tämänhetkiset projektit junnaavat vähän paikollaan, syystä että materiaalit on olleet vähän hakusessa. Tämän työn kuitenkin esittelen täällä mielelläni, vaikka tämän valmistumisesta onkin hetki. =)
 
Olen aina ihaillut Tilda-töitä. Niissä vaan on jotain niin ihanaa. Tilda-kirjojakin olen lainannut useamman, mutta toteuttaminen on ollut pääosin vain haaveissa tapahtunutta. Tämän lampaan olen kuitenkin saanut tehtyä.

 
Tämän lampaan tein lahjaksi, mutta kaavat ovat hyvässä tallessa. Haaveena olisikin tehdä näitä myös itselle, vaikka ihan koko lammasperhe. =)
 



tiistai 25. maaliskuuta 2014

Enkelinmekkoja ja -siipiä

Viikonloppuna huovuttelin enkelinmekkoja, sekä huopalevyä enkeleiden siipiä varten.

 
Tapanani on, että suunnittelen näiden huovutettavien töiden tekoa niin, että teen märkähuovutusta vaativat työvaiheet viikonloppuisin. Ne yleensä vaativat aikaa vähän enemmän, koska esimerkiksi näitä enkelin mekkoja on järkevämpää huovuttaa kerralla enemmänkin kuin se yksi. Se taas johtuu myös laiskuudestani: Jos kerran levitän huovutuskamppeet kylppäriin, niin mieluummin teen kerralla vähän enemmän "samalla siivolla".
 
Neulahuovutusta taas voi tehdä vaikka vartin kerrallaan, ja siksi sitä pystyy hyvin tekemään myös viikolla iltaisin työpäivän jälkeen, vaikka aikaa ei olisikaan paljoa käytettävissä yhteen menoon. Neulahuovutuksen kun voi lopettaakin milloin vain, märkähuovutus taas täytyy saada kerralla valmiiksi Sehän on sitten taas asia erikseen, saako sen huovutusneula irtoamaan kädestään jo sen vartin jälkeen. Minä harvemmin saan. ;)

 
Nyt olisi siis taas neulahuovutettavaakin hetkeksi. Tosin tehtävänä olisi myös yksi tilaustyökin, joten sen tikuttaminen on kyllä vuorossa ensin, vaikka tässä vielä sen tekemiseen aikaa onkin. =)

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Lisää kauratyynyjä

Viikonloppuna ompelin lisää kauratyynyjä. Tarkoitus oli tehdä niitä muutama jemmaan, mutta kauratyynyt herättivätkin iloiseksi yllätykseksi sen verran kiinnostusta, että tulikin tarvetta tehdä niitä enemmänkin. Siispä ompelukone käyntiin, ja muutama tyyny valmiiksi, toisin sanoen niin pitkään kuin kangasta riitti. Tänään teinkin sitten työpäivän jälkeen uuden reissun kangaskauppaan. =)

 
Tämän verran sain valmiiksi sunnuntaina. Päälliset vielä puuttuvat, mutta ne ovat jo valmiiksi leikattuina. =)
 
 
Sunnuntaina aikaa vei myös vielä pienet kaavamuokkaukset. Sellaisen muokkauksen tein myös tähän niskatyynyyn, että lisäsin vielä yhden "lokeron" lisää. Ilman näitä lokeroita kaura nimittäin tuppaa valahtamaan yhteen paikkaan, mutta näiden avulla kaura asettuu tyynyssä tasaisesti.
 
 
Niskatyynyjen lisäksi tein myös tällaisen pitkulaisen mallin, jota voi käyttää myös muuallakin kuin niskassa. Myös tähän versioon olen tehnyt nuo "lokerot".
 
Nyt on taas uudet kankaat kuivumassa, minä nimittäin pesen aina kaikki kankaat ennen käyttöä. Nyt siis olisi materiaalia taas ompeluun. Ja ne päälliset myös tuossa valmiina leikattuina pinossa kutsuvan näköisenä odottelevat ompelijaa. =)
 
 



sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Lisää pannunalusia

Nyt olen saanut loputkin huopapallot ja -sydämet yhdisteltyä pannunalusiksi. Niin vaikea valita aina aloittessa, että mitä värejä yhdistelisi, kun tekisi mieli yhdistää vähän kaikkea. Sekä noita ns. "maanläheisiä" värejä että sitten näitä värikkäämpiäkin, kuten näissä viimeisimpänä valmistuneissa.
 
 
 
Ruskea + pinkki...
 

... ja tummanharmaa + lime.
 

 
Tässä vielä kaikki tässä "satsissa" tehdyt pannunaluset yhdessä.
 


lauantai 22. maaliskuuta 2014

Huopapitsipannunalunen

Jatkoin taannoista huopapitsikokeilua tällä kertaa yhdellä värillä villaa. Tällä kertaa en niin kovasti "pakottanut" villaa tiettyyn muotoon, vaan annoin sen muotoutua aika paljon itsekseen. Myös neulahuovutusta tein huomattavasti vähemmän kuin edellisellä kerralla.
 
 
Vaikka tekniikka on helppo, niin vanuttamista tässä on mielestäni ehkä enemmänkin kuin tavallisessa levyhuovutuksessa, mutta se johtuu tietenkin villakerrosten paksuudesta. Ihan kunnon otteilla saa hangata ja rullata ja rypistellä. =)
 

Aiempi juttuni huopapitsistä ohjelinkkeineen löytyy täältä.
 
 
 

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Kauratyynylle päällinen

Nyt olen niin ihastunut tuohon ompelemaani kauratyynyyn, että suunnittelemani päällinenkin piti toteuttaa hetimmiten. (Munhan siis piti tehdä kaikkia hyödyllisiä ja tärkeitä kotihommia, mutta jostain syystä ompelukoneen kutsu oli tällä kertaa vahvempi, ja ne kotihommat tuli tehtyä sen nopeimman kaavan mukaan. ;) )
 
 
Ompelin kauratyynyn päällisen fleece-kankaasta, ja koska jokin kiva pieni juttu piti päälliseen myös saada, niin applikoin ihanasta pilkullisesta puuvillakankaasta päälliseen sydämen. Päällinen on tehty suorakaiteenmuotoisesta palasta, johon ompelin kuminauhan, jotta päällinen asettuisi kaarevan kauratyynyn muotoon. Myös päihin pujotin päärmeiden sisään kuminauhaa. Mitään tarra ym. kiinnitysjuttuja päällisessä ei ole, vaan päällinen pujotetaan kauratyynyn päälle. Ajattelin, että tarrat saattaisivat tuntua niskassa aika epämiellyttäviltä...
 
Kauratyynyä voi toki käyttää ilman päällistäkin, mutta päällisen hyvä puoli on se, että sen voi pestä, toisin kuin kauratyynyn. Fleece tuntuu myös pitävän lämpöä hyvin, joten kauratyyny pysyy pidempään lämpimänä. Lisäksi pehmeä fleece tuntuu aika ihanalta... =)
 
Olen lämmittänyt kaurapussia sekä uunissa että mikrossa.  Uunissa lämmitin 110 asteessa noin 10 minuuttia, ja mikrossa 800W teholla 1-2 minuuttia. Itse tykkään, että pussi saa olla aika lämmin, ja kokeilemalla varmasti löytyy jokaiselle paras aika ja lämpötila. Lämmitys täytyy tietenkin tehdä ilman fleece-päällistä, sillä se ei kestä kuumuutta. Kauratyynyn ompelussa käytin myös samaisesta syystä puuvillalankaa.
 
Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua! =)

torstai 20. maaliskuuta 2014

Apua niskavaivoihin

Luulenpa, etten ole ainoa käsityöharrastaja, jonka vaivana on jumittavat niskat ja hartiat. Ja nuo jumit taas aiheuttavat ärsyttävää päänsärkyä. Särkylääkkeillä ja kipugeeleillä saa tietenkin apua kiputilaan, ja niitä välillä itsekin joudun käyttämään, omasta mielestäni liikaakin. Uskon kuitenkin niin, että särkylääkkeet hoitavat seurausta, mutta eivät syytä. Siksi yritänkin käyttää niitä mahdollisimman vähän, ja hoitaa vaivaa muilla keinoin.
 
Olen huomannut, että lämpö auttaa minulla poistamaan lihasjännitystä, joka tuon päänsäryn takana ilmiselvästi on. Usein ainakin alkava päänsärky poistuu esimerkiksi saunomalla. Olen testannut joskus apteekista ostamaani kylmä-kuuma-pussia, ja sekin kyllä auttaa, mutta ongelma on, että se on sen verran lyhyt ja kapea, että se ei kunnolla pysy paikoillaan. Niinpä päätin nyt tehdä lämpöpussin itse! Eikun siis kaura- ja kangaskaupoille! =)


Ompelin pussin puuvillakankaasta ja ompeluun käytin puuvillalankaa, sillä polyesterilanka ei välttämättä ole mikrokäytössä turvallista. Täytin pussin kauralla niin, että jaoin pussin kolmeen osaan, jotta kaura asettuisi pussiin tasaisesti. Lopputulos ei ole ompelullisesti maailman kaunein, tikkaukset vinksahtivat aika hävettävästi, mutta käytössä tämä on AIVAN IHANA! Tiistai-iltana, heti saatuani tämän valmiiksi, lämmitin pussin, ja laitoin hartioilleni. Pussi pysyi hyvin paikoillaan, ja lämmitti niiiiiin ihanasti! Ehkä pussin paino vaikutti myös rentoutukseen, ja lopputulos oli se, että istuin tunnin verran virkkaamassa (lämmitin pussin kerran uudelleen) ja kun sitten lopetin ja otin pussin hartioiltani, olo oli aivan ihmeellinen! Kaikki kireys oli poissa! Nyt siis pystyn samaan aikaan sekä virkkaamaan/neulomaan, että rentouttamaan hartioita! =) =) =)
 
Jonkinlaisen irrotettavan päällisen tuohon pussiin vielä voisi tehdä, jonka voisi ensinnäkin tarvittaessa pestä ja joka ehkä vielä auttaisi lämmön pysymisessä. Joitakin suunnitelmia jo on, ja palaanpa niihinkin, kunhan saan jossain vaiheessa toteutettua.
 
Lihasten saaminen rennoksi vaikuttaa olevan siis hyvin tärkeä osa niska- ja hartiaongelmien hoitoa aikankin itselläni. Minulla ei ole kuitenkaan oikein riittänyt uskoa erilaisten rentoutusharjoitusten tekoon, mutta kerran, kun päänsärkyä oli taas kestänyt ja kestänyt, päätin testata myös sitä. Sen jälkeen olenkin tasaiseen tahtiin yrittänyt tehdä myös rentoutuksia. Sillä konstilla nimittäin ainakin minä saan jopa jo hyvään alkuun päässeen päänsäryn lakkaamaan!

 
Muita keinojani hoitaa niskaongelmia on liikunta. Itseasiassa ajattelen niin, että liikunta on hoitokeinoista kyllä ehdottomasti se kaikkein paras ja tärkein. En usko, että pelkällä kaurapussilla tai rentoutuksella vaivat lähtevät, mutta uskon tuon lämmön ja rentoutuksen olevan tärkeä tekijä.
 
Omiin liikuntamuotoihini kuuluu tietenkin ensinnäkin lenkkeily. Sauvakävelyn tiedän avaavan hartioita hyvin, ja olen pitkään surkutellut, kun sitä ei voi koiran kanssa tehdä. Kunnes tänä talvena tein tämän loistavan hankinnan:
 
 
Ostin siis vyön, johon saa kiinnitettyö koiran talutushihnan! En  ole jostain syystä koskaan ennemmin tajunnut, että tällaisella virityksellä voisi sauvakävelyä harrastaa, enkä ole myöskään koskaan aiemmin jostain syystä nähnyt sauvakävelevää ihmistä koiran kanssa, vaikka lenkkipolkuja päivittäin kuljen. Vähän epäilin, oppisiko vanha koira uusia temppuja, eli kykenisikö se kulkemaan vyöllä olevassa hihnassa niin, että  lenkkeily olisi mielekästä. Mutta koirahan yllätti täysin! Ekasta lenkistä lähtien tuntui, kun tätä olisi tehty aina! Nyt siis molemmat saadaan tehokkaampaa liikuntaa, ja koira joutuu käyttämään lenkillä vielä päätäänkin, koska pääosin yritän ohjata koiraa käskyillä. Sitä en kestäisi, että koira vetäisi ja tempoisi hihna kiinni vyötärölläni, mutta onneksi siitä ei ole tullutkaan mitään ongelmaa. Samat käskysanat on olleet lenkeillä käytössä aiemminkin, joten koira kyllä selvästi ymmärtää, mitä siltä odotan, ja osaa kulkea kuten toivon!
 
Ylemmässä kuvassa sauvojen takana on myös jumppakeppi. Se on myös oiva apu hartioiden avaamiseen. Montaa minuuttia ei tarvitse kerralla käyttää, että saa pyöriteltyä veren hartioissa kiertämään. Lisäksi tietenkin venyttely auttaa jumien hoidossa ja ehkäisyssä. Kuntosalilla olen aika huono käymään, mutta lenkin päätteeksi teen kotona joitakin lihastreenejä. Uskon, että jo hikeen saakka yltävä liikunta, vaikka ei niskoihin kohdistuisi, auttaa myös avaamaan jumeja, koska hikoillessa kuona-aineet lähtevät liikkeelle.
 
Yksi tehokas tapa jumien hoidossa on tietenkin myös hieronta. Itse olen käynyt niin harvoin hierojalla, että en kehtaa edes kertoa. Nyt on kuitenkin aika varattuna, sillä yksi niin tiukka jumi on tuolla lapaluun alla, että sitä en ole saanut aukeamaan, vaikka päänsäryt ovatkin pysyneet nyt taas hetken aika hyvin poissa. Mutta tuon käsittelyn jälkeen luulen, että ollaan taas kaikenkaikkiaa aika hyvällä mallilla! =)
 
Ongelman ydinhän taitaa olla siinä, että kun arki aina välillä käy turhankin kiireiseksi, niin ainakin itselläni tuppaa nämä itsestä huolehtimiseen liittyvät jutut jäämään vähemmälle. Eli lenkit lyhentyvät, venyttelyt harventuvat, lihasharjoitukset jää tekemättä jne... Ja kun vielä kiire ja stressi aiheuttavat lisää lihaskiristyksiä, niin sitten meneekin taas aikaa, että saa laiminlyöntiensä seuraamukset korjattua. Yksi tällainen itsepintainen seuraus on juuri tuo jumi, joka hierojan möyhennystä nyt odottaa. Se hyvä puoli näissä laiminlyönneissä on, että sen seuraukset nähtyään on taas kummasti motivaatiota liikkua!
 
Olisi mukava kuulla myös muiden kokemuksia näiden niska- ja hartiavaivojen hoidosta! Kärsitkö sinä sellaisista, ja jos kärsit, niin miten niitä hoidat?

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Pannunalusia

Viimeviikolla ja viikonloppuna huovuttamistani huopapalloista- ja sydämistä olen saanut kasattua muutaman pannunalusen. Vielä on palloja pujoteltavina, muutama sydän vaan vielä puuttuu. Pallot olen pujotellut kaksinkertaisella kalastajalangalla, joten pitäisi kyllä pysyä hyvin kasassa ja kuosissa. Näiden tekemisessä on toki hommansa, mutta lopputulos on kyllä vaivan väärti. 
 
 
Harmaata ja valkoista...
 
 
 
...tummaa ja vaaleaa harmaata...


 
..ja valkoista ja punaista.
 

 
Ja tässä vielä kaikki kolme yhdessä. Maanantain aamuaurinko oli niin kirkas, että valotusta tuli tälläkertaa vähän liikaakin. =)
 
 
Nyt alkaa tosissaan hiipiä pieni stressi tämän blogihaasteen kanssa. Mutta sisu ei ainakaan vielä anna periksi luovuttaa, kun yli puolen välin ollaan jo menty. Ken leikkiin ryhtyy jne... ;) Viikonloppuna en ehtinyt ajastaa tekstejä kuin pari, ja varsinkin nämä alkuviikon illat tuntuvat suorastaan lentävän. Töiden kuvaaminen vaan vie oman aikansa, kuvien siirto koneelle ja sitten itse teksin kirjoittaminenkin. Valmiita töitä olisi, puolivalmiista puhumattakaan  ja jutunaiheita mielessä, mutta työssäkäyvän aika on rajallista, vaikka intoa kuinka olisi. Onneksi tiukan paikan tullen koneelta löytyy enemmän ja vähemmän vanhoja töitä kuvattuina, joten saa nähdä muotoutuuko loppuakohden mun päivityksistä jonkinlaisia historiakatselmuksia. ;) Siitä kuitenkin pidän kiinni, että blogini aiheissa tavalla tai toisella pysyn, ja jos se ei onnistu, niin sitten ei tule postauksiakaan. =)
 
Myös se vähän harmittaa, että blogivierailut jäävät viikolla niin vähiin, mutta onpahan sitten viikonloppuna paljon mielenkiintoista luettavaa edessä! =)

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Huopahelmikorvakoruja

Viikonloppuna tein pari huopahelmikorvakorua huopahelmistä, jotka jäivät ns. ylimääräisiksi aiemmin tekemistäni huopahelmikaulakoruista.
 


Korvakoruissa on huopahelmien lisäksi hopeoitu helmihattu, kirkas AAA-kristalli ja hopeoitu stardust-helmi. Korupiikki ja koukku ovat myös hopeoituja.
 

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Koruja

Nämä korut tein itselleni jo pari kuukautta sitten, mutta ovat jääneet laittamatta tänne blogiin. Tällä kertaa näissä koruissa ei yllättäen ole yhtään huopahelmiä! =)

 
Erinnäisten ideointien jälkeen päädyin tekemään kaula- ja rannekorun, jossa on makeanvedenhelminugetteja, helmiäislasihelminugetteja, vaalean savun sävyisiä AAA-kristalleja ja siemenhelmiä. Lisäksi löysin nuo ihanat lasisydämet, joista en sitten kyllä millään yrityksellä onnistunut saamaan niin hyvää lähikuvaa kuin olisin halunnut. Tällä kertaa poikkesin helmikaupassa ihan oikeasti enkä vain netin kautta, ja siellä saamani vinkit ja neuvot materiaalivalinnoissa olivat kyllä taas loistavia!


Korusta tuli mielestäni oikein kiva. Juuri sellainen perus "minunväriseni", hillitty, mutta juhlava. Noihin kristalleihin olen NIIN ihastunut! Niillä saa koruun niin kaunista kimallusta, ja tuo vaalean savun sävy oli tähän juuri oikea. Kiitokset siitä myös asiantuntijan vinkille, itse olisin valinnut ehkä kirkkaan.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Viimeviikon iltapuhteita ja haastemietteitä

Jos viikolla työpäivien jälkeen haluaa olla näissä hommissa tehokas, on syytä etukäteen miettiä ja valmistella, mitä tekisi. Myös mahdollisimman simppelit hommat sopivat hyvin iltahommiksi, ja tässä hyvä esimerkki niistä.

 
Tässä viimeviikon aikaansaannokset. Vähän jäin suunnitelmastani, joten nelisenkymmentä huopapalloa jäi viikonloppuhommiksi, ja ovat nyt kuivumassa.
 

Nämä huopapallot ovat mielestäni kauniita jo pelkästään! Voisin laittaa niitä ison lasipurkin täyteen ja hyllylle koristeeksi! =D Siksi ajattelinkin, että ehkä näistä pelkistä palloista voi aivan hyvin tehdä oman jutun.  Huopapallojen seasta näkyy myös joitankin neulahuovutettuja sydämiä. Niitä vielä tarvitaan lisää, ja siinä tämän päivän puuhaa. Esimerkiksi. ;)
 
Kun kaikki osaset ovat valmiina, onkin aika kasata nämä yhteen. Siitä lisää kuvia toivottavasti jossain vaiheessa ensiviikkoa.
 
Bloggaajan haaste 31 onkin jo edennyt puoleen väliin asti. Hyvinhän tämä on mennyt, mutta pikkuisen jännittää, onnistunko kuukauden loppuun asti jatkamaan tätä päivittäistä bloggausta. Aika kun on kuitenkin rajallista... Ja haluan yrittää pitää kiinni siitä, että haasteenkin aikana blogini aiheet liittyvät siihen, mistä täällä blogissani yleensäkin kirjoittelen. Mutta saapa nähdä! Eikä tämä nyt niin vakavaa ole! =D Jos aika tai jutunaiheet loppuvat, niin sitten hyväksyn sen, ja olen tyytyväinen siitä mitä ehdin. Bloggaamista pelkän bloggaamisen vuoksi en näe oikein mielekkäänä. Mutta pieniä tuskastumisia lukuunottamatta hauskaa tämä on ollut!
 

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Blogigalluppi-haaste

Sain tämän haasteen Marjaanalta Villasukkavuosi blogista. Kiitos Marjaana!

Säännöt:
 
1. Kerro keneltä sait haasteen
2. Ensimmäinen kuva on tärkein tai pieni kollaasi blogistasi
3. Haasta ne, jotka mainitset haasteessa
 

YLEISTÄ
 
Milloin perustit blogisi?

Perustin blogini heinäkuussa 2013. Aiemmin olen pitänyt blogia nimeltä Neulontaa ja muita näperryksiä, mutta jossain vaiheessa blogin pitäminen jäi ajanpuutteen vuoksi tauolle, ja tuon tauon aikana blogistani hävisivät salaperäisesti kaikki kuvat. Niinpä järkevää oli laittaa vanha blogi kiinni ja aloittaa uusi "puhtaalta pöydältä".
 
Mistä blogin nimi tulee?

Blogini nimi Villaa ja lankaa tulee suoraan blogini pääasiallisesta sisällöstä: Blogissani jutustelen tekemistäni käsitöistä, ja suurin osa niistä on tehty villasta ja langasta. =)
 
Mikä on nimimerkkisi tarina?

Nimimerkkini on etunimeni. Päätin, etten ala keksiä tällä kertaa nimimerkkiä, vaan sen mitä kirjoitan,voin kirjoittaa etunimelläni. =)
 
ARKISTO
 
Näytä jokin vanhoista bannereistasi.

Banneria en ole vielä tähän blogiin tehnyt, suunnitelmissa on (sekin) kyllä ollut.
 
Viimeisin kommentti, joka sai sinut hymyilemään.

Jokainen blogiini jätetty kommentti on ihan oikeasti aina minulle iloinen yllätys, ja saa minut hymyilemään!
 
Muutama kuva sinusta vuosien varrelta

Joissakin asioissa olen vanhanaikainen, ja tämä on yksi niistä: Jaan omia kuviani Internetissä erittäin vastahakoisesti...
 
Postaus, mistä olet erityisen ylpeä?
 
Laitettakoon tähän tuo postaus Huovutettuja enkeleitä. En tiedä onko tuossa itse postauksessa nyt niin kovasti mitään erityistä, mutta tekemistäni töistä nuo huovutetut enkelit kuuluvat lemppareihini. Niitä on suunnitelmissa tehdä lisää taas tässä ihan lähiaikoina.
 
 

 Postaus, joka oli kuukauden suosituin?
Postaus, minkä haluat kaikkien näkevän?

Vinkkejä ja ohjeita huovutukseen -sivu voisi olla sellainen. Ei siksi, että haluaisin niin kovasti esitellä tuota siellä olevaa ekaa tonttuani, vaan siksi, että noilla tonttukuvilla haluan vakuuttaa kaikille, että kädentaidot ovat opeteltavissa olevia asioita! Tuskin meistä kukaan syntyy osaten neuloa tai virkata tai huovuttaa tai ommella... Mutta jos riittää tarpeeksi intoa ja motivaatioita harjoitella ja opetella, niin tuota kaikkea voi oppia! Siihen haluan olla kannustamassa myös tällä blogillani. 
 
SEKALAISTA
 
Oletko tehnyt teemaviikkoa?
En ole.
 
Onko sinulla yhteistyökumppaneita?

Ei ole. Se olisi kyllä mielenkiintoista... hmmm...


Oletko ikinä ollut blogitapahtumassa?


En ole.


TILASTOT


Sivunkatselumääräsi tällä hetkellä?
5618

Lukijamääräsi tällä hetkellä?

5. Maarit, Riikka, Marjaana, mate ja Anu, ihanaa kun olette mukana!  

Päivän sivunkatselumääräsi tällä hetkellä?

60

LUKULUETTELO

Blogi, jonka postauksia odotat eniten.

Luettelossani on hienoja blogeja, joiden jokaisen uusi postaus on aina iloinen yllätys, mutta kaikkein eniten odotan Kaisan Pajupirtin postauksia. Kaisa on huipputaitava tekemään upeita töitä materiaalista kuin materiaalista, ja voin vain ihailla sitä ideoiden määrää, joita Kaisa töissään toteuttaa. Pajupirtin vakivieras olen ollut jo vuosia, vaikka varsinaisesti lukijaksi liityinkin vasta ihan hetki sitten. Pajupirtin tunnelmassa on jotain sellaista, joka liittyy niihin "sitten kun olen iso" -haaveisiin. Niitä nimittäin pitää olla, koko elämän ajan, vaikka olisikin jo aika iso. =)

Blogi, joka on luettelon ensimmäinen ja viimeinen.

Ensimmäisenä on blogi Garden of My Dreams ja viimeisenä Villasukkavuosi.

Blogi mihin liityit lukijaksi viimeksi.

Tähän kysymykseen en kyllä osaa vastata... Lukijaksi liittyminen on minulle ihan uusi juttu, ja kun tähän asiaan tässä viikko-pari sitten tutustuin, liityin lukijaksi useaan blogiin samaan aikaan muutaman päivän sisällä. Olen siis vähän vielä "vihreä" täällä bloggerin puolella. =)

KUVIA

Näytä kolme tärkeää kuvaa blogistasi.

Koska enkelikuva tuli jo tekstissä aiemmin, niin sitten valitsin nämä:
 
Tämä pari vuotta sitten tulevalle kummitytölleni neulomani peitto on yksi suurimmalla rakkaudella neulomistani töistä. <3
 
 
Tämä kuva on ensimmäisiltä markkinoilta, jossa olin myymässä töitäni. Se oli minulle iso juttu, yksi näistä "isona" -haaveista. Ja iso juttu se ei ollut myöskään vähiten sen vuoksi, miten mahtavaa tukea ja kannustusta perheeltäni ja ystäviltäni sain! Vähän jännityksellä kerroin ääneen, että tällaista nyt ihan tosissani suunnittelisin, ja kannustus jota sain, ja saan yhä, on mulle tosi tärkeää! <3
 
Liikuntavastaava
 
Ei kai tästä kuvalistasta voi näitä karvakuonoja pois jättää... Ja jos laitan toisen, en voi jättää toista pois, joten rikon vähän sääntöjä... Olisi ollut taas liian helppoa laittaa vain kaksi koiraa ja yksi muu kuva. ;) Perusteena siis, että tärkeitä "tapauksia" ovat minulle nämä molemmat. Toinen nyt ajatuksissani, ja toinen tuossa jaloissani umpiunessa. <3
 
Haastan blogit:
 
Koska haastaa pitää ne blogit, joita tässä tekstissä on maininnut, enkä voi Villasukkavuosi -blogia haastaa koska sieltä tämän haasteen sain itse, haastan blogit Garden of My Dreams ja Kaisan Pajupirtin. Toivottavasti haaste ei ole teillä jo käynyt! =)
 


perjantai 14. maaliskuuta 2014

Oranssi huopahelmikaulakoru

Tämän korun valmistumisesta on jo hetki. Minulta pyydettiin huopahelmikaulakorua, jossa olisi eri sävyisiä oransseja ja punaisia huopahelmiä, sekä huovutettu sydän.
 
 
Korusta löytyy eri kokoisten huopahelmien lisäksi oransseja särölasihelmiä, strassirondelleja, helmihattuja ja siemenhelmiä. Koru on tehty 0,35 mm koruvaijeriin ja korussa on hopeoitu lukko-osa. Riipuksena oleva sydän on liitetty koruun korupiikillä.
 
Tämän korun teko voisi kanssa liittyä siihen kootut mokat -osioon. Unohdin nimittäin tarkistaa helmien pujotustiheyden ennen lukon kiinnittämistä vaijerin päähän! Kun lukko oli kiinnitetty, huomasin, että vaijeria olikin liikaa. Eikä taaskaan muuta kuin yksi ainoa korjausvaihtoehto: Uusi vaijeri ja uusi pujotus. Arvatkaa, olenko muistanut tämän jälkeen tarkistaa tämän asian noin kahdesti ennen lukon kiinnitystä? ;) Kantapään kautta oppiminen on aika tehokasta oppimista, tosin myös sitten aina välillä aika hermoja kiristävää. Mutta lopputulos oli onneksi hyvä, ja korun tilaaja ilokseni tyytyväinen. =)

torstai 13. maaliskuuta 2014

Villasukkia

Kummitytölläni oli lapasten lisäksi tarvetta myös uusille villasukille. Tällä kertaa kaivoin sopivat langat omista lankavarastoistani. Se on muuten kumma juttu, että vaikka noita lankoja on mielestäni jos vaikka minkä verran, niin sitten alkuun ei muka millään löydy juuri sopivia lankoja. ;)

 
Nämä sukat neuloin, yllätys yllätys, Ulrikasta! =) Se on nyt mun ihan lemppari lanka eritoten lasten neuleisiin. Sen verran alkoi arveluttaa tuo turkoosin langan riittävyys, että kärjet neuloin varmuuden vuoksi tuolla vaaleanpunaisella, vaikka periaatteessa mun mielestä ne olisi pitänyt tehdä turkoosilla. Olen kuitenkin maailman laiskin purkamaan ja tekemään uudestaan, jos ei oo ihan pakko, joten päätin pelata varman päälle, ja tässä tapauksessa hyvä niin!
 
 
Nämä sukat taas neuloin Novitan Wellamosta, ja nuo siniset raida ovat Ulriikkaa. Neuletiheydet ovat molemmissa langoissa samat, joten näitä lankoja voi yhdistää.
 
Ohje molempiin sukkiin on se perussukkaohje, joka on omassa päässäni. Mitoitus taas sellainen mittatilausmitoitus. =) On kyllä hurja vauhti miten lapsen jalka kasvaa! Neuloessani olin mitoista huolimatta varma, että liian isot tulee, mutta tulikin taas kerran aivan sopivat. =)
 
Molemmissa sukissa on vahvistetut kantapäät. Aikuisten sukkiin neulon aina sädekavennukset, mutta jostain syystä lasten sukkiin mulla on tapana tehdä tämä nauhakavennus. Lasten sukkia on kyllä mukava neuloa, kun työ on simppeliä ja valmista tulee melkoisen nopeaan tahtiin. =)


keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Pinkki huopahelmikaulakoru

Jotta huopahelmikorut eivät kokonaan unohtuisi (hyvänen aika, edellisestä huopakoruaiheestahan on jo monta päivää! ;)  ), niin tässä taas yhdet:


Pirtsakoiden pinkkien huopahelmien lisäksi korusta löytyy hopeoituja pitsihelmiä, siemenhelmiä, kristalleja ja fasettilasihelmiä. Tuttuun tapaan koru on tehty 0,35 mm koruvaijeriin ja lukko-osa löytyy myös tästä korusta. Koru on siis tehty samaan tyyliin kuin petrooli huopahelmikaulakoru, värit ovat vaan erilaiset.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Sydänlapaset

Kummitytölleni tein myös toisetkin sydänlapaset edellisten lapasten lisäksi.


Näissä lapasissa toteutui toinen väritoive, harmaa ja valkoinen. Lankana jälleen Ulrika. Erona edellisiin kuvion lisäksi on se, että neuloin varressa valkoisen raidan myös tuonne nurjien kerrosten väliin. Kuvion suunnittelin taas exelillä, ja tällä kertaa ei tullut mitään rivien katoamisjuttuja. =) Oikein sopivat neidin käteen olivat nämä molemmat lapaset!
 
Jokin aika sitten kerroin ostaneeni ensimmäiset bambupuikot. Kirjoneuleiden neulomisessa ne ovat kyllä aivan erinomaiset! Ei siis turha hankinta laisinkaan! =)

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Lisää huovutusvinkkejä

Viikonloppuna esittelin täällä blogissani huovuttamani tassunjäljälkikuvioisen sydämen.



Kuten silloin kerroinkin, sydän on tehty märkähuovuttamalla superlonin päälle. Sydäntä tehdessäni otin aikas monta työvaihekuvaa, ja nyt olen lisännyt tämän tekniikan tuonne vinkit&ohjeet -sivuilleni. Jos siis haluat tietää tarkemmin, miten minä huovutan superlonin päälle, niin käy kurkkaamassa täältä!
 
 
Mukavaa alkanutta viikkoa! =)