lauantai 8. maaliskuuta 2014

Tassunjälki sydämessä


Lämpimästi tervetuloa blogini lukijaksi Marjaana!
 
Osallistuin Silmukan saalistus ja Pipon ytimestä blogeissa olevaan Silmukan ytimestä -haasteeseen.
 
Tämänkertaisen haasteen aiheena on lempieläin. Lempieläimestä ei ole minun kohdallani epäilystäkään, ja idea syntyikin sitten suurinpiirtein heti aiheen nähtyäni. Saattaa olla, että ideaan vaikutti myös edellisen haasteen aihe, sydän.

Tässä minun haastetyöni:

Sydämen tein niin, että leikkasin superlonista sydämen, jonka päällystin villalla märkähuovuttaen. Tassunjälki on neulahuovutettu. Ripustuslenkkinä on juuttinarua.


Ensimmäisen tassunjäljen minun sydämeeni jätti tämä karvakuono, ensimmäinen oma koirani, joka oli rodultaan tiibetinspanieli. Tämä koira oli totisesti rotumääritelmänsä mukaisesti "suuri sielu pienessä koirassa". Ihana ja suloinen, ja myös oman arvonsa tunteva ja itsepäinen sisupussi. =) Ja mitä suurempi koira tuli lenkillä vastaan, sitä mahtipontisempi oli murina ja haukku. Tämä kuva on otettu mökiltä viime juhannuksena. Tämä oli viimeinen mökkireissumme. Tässä kuvassa kaikki oli vielä kunnossa, mutta noin viikon kuluttua tästä koira olikin jo hyvin kipeä. Parin viikon hoidon jälkeen oli selvää, että koiran kärsimystä ei ollut järkevää enää pitkittää. Mökki oli aivan varmasti yksi koiran lempipaikoista, ja sinne se myös haudattiin. Koira ehti juuri täyttää 13 vuotta. Vaikka aina sanonkin, että koirat ovat koiria, ja niillä on koiran paikka, niin vasta viime kesänä ymmärsin, miten suuri osa meidän koiraihmisten elämää koirat todellakin ovat!



Toiset tassunjäljet omassa sydämessäni sitten kuuluvatkin tälle pitkänokalle, joka täällä blogissani on silloin tällöin aiemminkin vilahtanut. Jostain syystä kuva-albumista valikoitui myös tällainen kesäkuva, joka on sopivasti otettu samana päivänä tuon yllä olevan kuvan kanssa. Jossain vaiheessa minulle tuli unelma saada palveluskoiratyyppinen koira, jonka kanssa voisi vähän helpommin harrastaa sellaisia juttuja, joihin tiibetinspanielin luonne ei välttämättä ole parhaimmasta päästä. Niinpä meille muutti tämä collie, jonka kanssa on käyty tottis- ja jälkitreeneissä. Kisoissa ei olla koskaan oltu, mutta treeneistä on ollut paljon hyötyä arjessa ja iloa muuten. Tämän koiran yksi huippupiirre on, että se osaa käyttäytyi lasten kanssa oikein mallikkaasti, ja se on ollut jopa pari kertaa mukanani töissäkin. Itseasiassa juuri tällä viikolla viimeksi lapset kysyivät, tuleeko Aksu taas joskus? ;) Koiralla on nyt ikää 7 vuotta. Kuonoon on ilmaantunut jo jonkin verran charmanttia harmaata, mutta muuten ei vielä ole ikääntymisestä tietoakaan. Reippaat lenkit ja leikit sujuvat ilman väsymyksen häivääkään. Ainut huomattava ero on, että mökkireissuista toipumiseen menee nykyään kaksi päivää nukkuessa, kun aiemmin riitti yksi. =)

 
Lopuksi vielä tällainen tassukollaasi. =D On ollut sellainen talvi, että tassunjälkiä on tosiaan näkynyt! On ollut niin kuraisia, märkiä kuin hiekkaisiakin tassuja, ja niitä kuraisia tassunjälkiä on riittänyt... Ja kuten kuvasta näkyy, koiralla tosiaan on pedikyyri- ja tassukarvojen parturointiaika varattuna ihan justiinsa! =D

Sellaisia nämä otukset ovat: Teettävät työtä, aiheuttavat välillä huolta ja kiristävät hermoja, mutta ovat myös sellaisia ihania, uskollisia ja hellyyttäviä päivänpiristäjiä, että paljon ainakin minun kodistani ilman tassunjälkiä puuttuisi!
 

http://silmukansaalistus.blogspot.fi/2014/03/silmukan-ytimesta-haaste-32014-bh-0131.html

Näin lähtikin käyntiin sitten jo Bloggaajan haaste 31 toinen viikko! =)
 
Haasteessa mukana

10 kommenttia:

  1. Suloisia tassuttelijoita. Blogissani olisi sinulle haaste. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta Marjaana! Siitähän saankin mukavasti yhden tekstinaiheen myös tähän bloggaajan haastee 31:een. =) Ei muuta siis kuin vastauksia miettimään!

      Yksi tassuttelija näyttää tällä hetkellä taas kovin suloiselta (ja väsyneeltä) mökkireissun jäljiltä, siis huomattavasti suloisemmalta nyt, kun kotiin tultuamme irrottelin siitä sylillisen verran oksia, risuja, ja muuta metsäkasvillisuutta. ;) Turkki onneksi ehti aika hyvin kuivua automatkalla. =)

      Poista
  2. Ihana sydän kauniilla tassun jäljellä :) Kiitos haasteeseen osallistumisesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! =) Ja kiitos myös mukavan haasteen järjestämisestä!

      Poista
  3. Voi, ompas söpö lopputulos :) Kiitoksia myös miun puolesta haasteeseen osallistumisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! =) Tähän haasteeseen oli kyllä kiva osallistua! =)

      Poista

Mukavaa, jos jätät viestin käynnistäsi! =)