sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Kauratyynyjä ja tuubihuiveja

Tänä viikonloppuna on taas tullut ommeltua. Minusta tuntuu, että ompelussa kaikkei haastavinta on ottaa esille ompelukone, ja levittää kaikki muutkin tykötarpeet. Kun tuo on tehty, alkaakin jo sitten sujua. =) Ehkä minulla vielä joskus isona on työhuone, jossa mahtuu tämä pajani olemaan "leväällään" kaikkine työvälineineen... ;)
 
Työlistalla oli tällä kertaa kauratyynyjä. Kauratyynyjä ompelen yleensä pieninä sarjoina niin, että tyynyjä on ollut vähän eri vaiheissa, ja kangastakin löytyi vielä palanen. Mieluiten teen niin, että leikkaan ensin kankaat yhdellä kertaa valmiiksi, ja sitten toisella taas ompelen, ja yritän tietenkin miettiä, että valmiina olisi tasaisesti molempia malleja ja värejä. Nyt tämänhetkiset kankaat on nyt käytetty, ja kaikki puolivalmiit valmiina, tai siis mahdollisimman valmiina. Tuloksena viisi täysin valmista niskalle suunniteltua kauratyynyä, ja muutamia valmiita päällisiä. Puuvillakangas varsinaisiin kauratyynyihin on nyt myös omasta varastostani loppu, joten varsinaisten tyynyjen ompelu niihin jää taas toiseen kertaan.  Toivon, että näitä menisi kaupaksi myös joulun aikaan esimerkiksi joululahjoiksi, joten varastoa oli hyvä täydentää. Ja nyt on taas selkeää lähteä kangaskauppaan, kun tiedän, millä mallilla tarvikevarastot ovat. =)

 
Ompelu on kyllä mukavaa vaihtelua huovuttamiselle, vaikka tuo jälkimmäinen ehdottomasti ykkösjuttuni on. Kauratyynyjen kanssa en tosin pääse ihan niin huoliteltuihin lopputuloksiin kuin toivoisin, mutta siihen on syynsä... Tärkeimpänä pidän sitä, että kauratyyny on kestävä. Kaura on kuitenkin aika painavaa ja jyvät teräviä, ottaen pussin mallin huomioon, joten saumojen kestävyyden takia teen tyynyihin myös tikkaukset. Jotta sauma taas kestäisi, haluan, että tyynyissä on kunnon saumanvarat, enkä myöskään halua tehdä niihin ohennuksia tai aukileikkauksia, joten kulmien ja mutkien kanssa on aina toisinaan taiteilemista. Vaan eipä ne saumat tuolta päällisen sisältä niin kovin paljoa näy. =) Ja toisaalta, kun saa aikaiseksi oikein priiman lopputuloksen, ja saa kaurat sinne tyynyn sisään, niin eipä se priima ulkoasu kyllä juuri siitä keskinkertaisesta silloinkaan erotu. =) Myös oma kikkailunsa on tuon pussin täyttämisellä. Täyttöaukon haluan ommella myös tiheällä tikillä koneella, jotta myös se kestäisi. Haluan myös täyttää tyynyn mahdollisimman täyteen, jotta se olisi käytössä mahdollisimman hyvä. Siinäpä sitä on myös taiteilemista täyden kauratyynyn ja sauman kanssa. Toisinaan, kuten eilen, täytyy välillä käydä laastarikaapinkin kautta. =)
 
 
Kangaslaatikossani on jo tovin ollut nämä ihanat ohuet trikookankaat, jotka kerran kangaskaupasta bongasin. Ne suorastaan huusivat pöydästä, että haluavat huiveiksi. Pakkohan ne oli siis ostaa. Ja kuten yleensä, ne kaikkein pienimmät ja helpoimmat hommat jäävät tekemättä, niin myös näiden huivien ompelu. Nyt ne taas kangaslaatikosta löysin, ja saatuani kauratyynyt valmiiksi, otin ne käsittelyyn.
 
 
Itse olen ihastunut huiveihin, ja nimenomaan tuubihuiveihin, koska niiden käyttö on niin helppoa. Muiden huivien kanssa puolet energiasta ja ajasta menee niiden sitomiseen ja uudelleen sitomiseen, koska se ei oikein tunnu meikäläiseltä luonnistuvan.
 
Tuubihuivien teko itse tuli kyllä todettua erittäin helpoksi ja edulliseksi! Aikaa meni eniten siihen, että yritin tehdä ensimmäiseen jonkinlaista hienoa saumaa: Kokeilun jälkeen totesin, että ohut siksak-ommel kankaan reunaan on kaikkein parhain ja huomaamattomin. Ompelin siis vaan lyhyet reunat yhteen, ja pitkät reuna "huolittelin" venyttämällä kangasta varovasti. Reuna hieman rullaantui, ja väitän, että muunlaisella huolittetulla siitä olisi tullut vain tönkkö. =) Kangaspussissa oli vielä kuitti tallella, joten totesin, että hintaa huiveille tuli reilut neljä euroa kappale. =D
 
Jostain syystä en saa tuohon ompelukoneen ääreen kovin ergonimista työasentoa, joten ompelun jälkeen alkaa yleensä aina hiipiä niskoista alkava päänsärky. Siispä, nyt menen kaivamaan oman kauratyynyni ja sukkaneuleen esiin, ja rentoutan hetken hartioitani neulomisen lomassa! =) Yleensä varma ja toimiva tapa! ;)
 

lauantai 25. lokakuuta 2014

Talvilintuja

Tällä viikolla ainakin täällä suunnalla on ollut KYLMÄ! Jossain vaiheessa jo mietin, vaikuttiko helteinen kesä kylmänsietokykyyn, kun tuntui, että kylmä tuuli meni luihin ja ytimiin asti. Nyt sitten pikku pakkanen onkin mennyt, ja vettä sataa...

Tämän viikon ohjelmassa on ollut lintujen huovutusta. Kesälintujen nokat taitavatkin olla jo hyvää matkaa kohti etelää...

 Talitiaisia...
 
...ja punatulkkuja on valmistunut.
 
Kuvassa punatulkun vatsa hehkuu hieman todellisuutta voimakkaamman värisenä. Edelleen pidin pääni, että tuolla oranssilla saa todellisemman värin kuin punaisella... Molemmilla linnuilla on pituutta nokasta pyrstöön 15-17 cm. Näistäkään ei muuten kahta samannäköistä pysty tekemään. Oma ilmeensä on ihan jokaisella. =)
 
 
Lisäksi olen tehnyt pienempiä punatulkkuja. Näillä on pituutta noin 11cm. Nämä punatulkut on tarkoitettu ripustettaviksi selässä olevasta siimasta tehdystä ripustuslenkistä, joten linnuilla ei siis ole jalkoja. Nämä on tehty jouluisella ajatuksella, joten näiden punatulkkujen vatsa on perinteiseen joulukoristetyyliin punainen. =)

Näiden lisäksi viikolla on valmistunut myös täydennystä jouluomenavarastoon, mutta omenoista ei nyt olekaan kuvaa. Mieliala vaihtelee vähän hetkittäin: Toisinaan koen, että asiat pajan suhteen ovat oikein hyvällä mallilla, ja taas hetkittäin tulee paniikki siitä, että aika ei riitä aika ei riitä... Juuri tänään pidin itselleni "palopuheen", että niin paljon teen kuin ehdin, ja se riittää. =) Käsityöpaja elää edelleen alkutaivaltaan, ja kaikki on opettelemista, se minun pitää oppia muistamaan! =)

Valkoinen villa on tilattuna, ja sitä odottelen saapuvaksi. Sitten alkaakin enkeleiden huovutus, ja myös esimerkiksi valkoisia joulusydämiä olisi vielä tehtävänä. Joulumyyjäissuunnitelmat ovat myös hyvällä mallilla, mutta niistä aikatauluista enemmän, kun saan paikat vielä varmistettua.

Nyt odottaa ompelukone ja pino puolivalmiita kauratyynyjä ompelijaa, joka tässä koneen ääressä blogin päivityksen merkeissä piti kahvitaukoa. Siispä hommiin!

 
Iloista viikonloppua! =)

lauantai 18. lokakuuta 2014

Jouluisia juttuja

Mamma A, lämpimästi tervetuloa blogini lukijaksi!
 
Olen ollut tämän viikon lomalla, ja täytyy sanoa, että on ehkä ollut erikoisin syysloma koskaan. ;) Tai no, jos alkaa oikein miettiä, niin kai sitä kaikenlaista erikoisuutta keksii menneiltäkin vuosilta. Mutta ainakin tämä syysloma on taatusti ollut jouluisin syyslomani koskaan. =D Joulujuttuja on nimittäin tehty ja väkerretty, ja moni päivä on venynyt aika myöhään - tai aikaiseen, kumpaa nimitystä sitten haluaakin käyttää.


Tavoitteenani oli saada loman aikana verkkopuotiini "jouluosasto" avattua, ja eilen sen sitten sain tehtyä. "Hyllyt" kaipaavat toki vielä täydennystä, ja vielä joitakin ideoita pyörii mielessäni, mutta tosiasia on, että aika on aika rajallista, ja koska joulun aikaan on tarkoitus osallistua myös myyjäisiin ja markkinoille, huomaan, että joulua olisi pitänyt alkaa suunnitella ja tehdä jo paaaaaljon aiemmin. =)
 
 
Toisaalta, ikinä en ole myöskään aloittanut joulun suunnittelua näin ajoissa kuin sen nyt olen tehnyt, ja tässäkin tapauksessa siis jo viikkoja tätä hetkeä aiemmin, ja vähän mietin etukäteen, tuntuuko suorastaan tympeältä joulujuttujen tekeminen kun syksy on vasta aluillaan. Vaan ei! Joululauluja en sentään kuunnellut, mutta sellainen jouluinen mieliala on ollut helposti tunnistettavissa!
 
 
Joululaulut ovat tähän asti soineet päässäni ainoastaan tätä seimiasetelmaa tehdessä. "Heinillä härkien kaukalon..." Minulle on tärkeää nähdä itsestäni, että siinäkään kohtaa, kun tietää tekemistä riittävän, homma ei muutu "liukuhihnamaiseksi", vaan se "tunne" on näitä tehdessä mukana.
 
 
Joulukukkavalikoimaan kuuluu tänä vuonna sekä amarylliksiä ja punaisia joulutähtiä. Ehkä myöhemmin vielä myös valkoisena.
 
 
Ehdottomasti suosituin tuote on ollut tämä sydäntä pitelevä enkeli. Näitä en ole ehtinyt verkkokauppaan asti saamaan välillä ollenkaan, kun niitä on kysytty sitä mukaan kuin ovat valmistuneet. Tällä hetkellä verkkokaupassa on jäljellä yksi enkeli. Nyt tilanne on se, että valkoinen villa on loppu minulta, mutta se on ollut loppu tilapäisesti myös kehräämöltä. Itse asiassa juuri tänä aamuna huomasin (asia on tarkistettu päivittäin =) ) että nyt sitä on taas saatavilla. Teen siis viikonlopun aikana tilauksen, ja heti kun tilaus on tullut, aloitan taas enkeleiden tekemisen.
 
Mukavaa viikonloppua! =)
 
 
 


keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Huovutettu sydänkranssi ja tennarisukat

Riitu, ilolla toivotan sinut tervetulleeksi blogini lukijaksi! =)
 
Tämän hetkisenä teemanani tuntuu olevan valkionen, beige, pellava ja sydämet. =) Tällä kertaa tuo yhdistelmä esiintyy kranssin muodossa. Pienenä lisäjujuna tässä on vielä se, että lisäsin tiiviisti huovutetun villan päälle vielä kevyesti huovutetun ohuen villakerroksen, joka saa kranssin ja sydämet näyttämään pehmen pörröisiltä. 
 
Nyt huomaan selvästi, että vaikka vasta vaihtui lokakuu, niin joulu alkaa oikeesti olla tosi lähellä! Kaikenlaista joulujuttua on siis tekeillä, ja jo nyt alkaa arveluttaa, miten aikataulujen kanssa lopulta käy...  Onneksi tässä kohtapuoliin pidän viikon loman "oikeista" töistä, ja silloin on tarkoitus pistää pystyyn varsin jouluinen paja, ja saada myös verkkokauppaan oma jouluosio. Opettelemista tämä totisesti on, ja ensivuonna toivottavasti olen parissa asiassa vähän viisaampi. Nyt on nimittäin tilanne se, että joitakin tuotteita en ehdi saada tuonne verkkokauppaan asti, kun niitä menee suorina tilauksina. Toisaalta tämähän on minun kannaltani toki myös varsin positiivista! =) Ja onneksi jo edelliseltä joululta minulla on jonkinlaista kokemusta, jota voin vähän myös jo hyödyntää.
 
Pitkään aikaan blogissani ei ole ollut mitään neulottua, mutta nyt korjaantuu tämäkin asia. Marjaana on esitellyt Villasukkavuosi -blogissaan parit aiva uskomattoman upeat tennarisukat. Ekat nähdessäni tiesin heti, että tuollaiset olisi ehdottomasti neulottava ihanalle työkaverilleni, jota halusin muistaa. Hetken googlailin ohjetta, ja löysin sellaisen sitten Pientä kivaa -blogista. Enpä vaan ymmärtänyt, että nyt oltiin tekemässä jotain, mihin mun taitoni ja kärsivällisyyteni eivät oikein tahdo riittää...
 
Marjaana otsikoi postauksen toisista tennarivillasukistaan muistaakseni otsikolla "Tokat ja vikat". Minä voisin laittaa tähän, että "Ekat ja vikat". =D
 
Valmista siis kuitenkin tuli, ja tässä todistusaineistoa siitä, että yhdet tennarisukat on tullut neulottua. =D Valitettavasti saajan jalankoko on sen verran eri kuin omani, eikä "mallijalkoja" ollut saatavissa, joten tässä sukat nyt kuvattuna vain ihan pelkästään. Tennarisukat vaatisivat kyllä ehdottomasti tulla kuvatuksi jaloissa...
 
Neulominenhan on minulle erittäin rakasta puuhaa, mutta voi tätä yksityiskohtien, pinten osasten, ompeluiden ja pääteltävien langanpätkien määrää! =) Ja kun tosiaan sukkien koko ei ollut omaa kokoani, noiden yksityiskohtien paikkojen valinta meni aikalailla arvailuiksi. Työn jälki on tuon kaiken jälkeen sellaista, että on sitten aika kiikunkaakun, että läpäiseekö kriteerini vai ei...
 

 
Tärkeintä kuitenkin oli, että saaja vaikutti olevan näistä vilpittömän iloinen. Ja onneksi useimmiten on niin, että muut eivät katsele töitä yhtä kriittisin silmin kuin tekijä. ;) Ja teknisistä ongelmista huolimatta takaan, että sukat ovat saajaa kohtaan lämpimin ajatuksin neulottu! =)
 
Näiden sukkien valmistuttua kuitenkin päätin, että minun lienee parasta pitäytyä tekemään sitä, mitä osaan.=D Varsinaisia taitureita olette te, jotka näitä sukkapari toisensa perään siistin työnjäljen kera teette! Huovutus on näiden rinnalla varsin simppeliä puuhaa! ;)